Yhdenvertaisuus


Naisten asema

Vaikka monesti sanotaan, että naisten asema on Suomessa hyvä, emme voi sanoa, etteikö meillä olisi korjattavaa asian tiimoilta. Tämän osoittavat selvästi muun muassa #metoo-kampanja, Suostumus-liike ja naisten asema työpaikoilla. Olen feministi ja työskentelen kaikissa toimissani sukupuolten tasa-arvon puolesta

Naisten turvallisuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumuspohjaiseksi on tärkeä asia. Onneksi oikeusministeriössä käynnistetään seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, jonka yhteydessä tämä asia voidaan korjata. Seksuaalirikoksista puhuttaessa on myös tärkeää opettaa itsemääräämisoikeudesta jo koulussa. Nykyaikana on myös opeteltava toimimaan seksuaalista häirintää vastaan verkossa ja annettava poliisille lisää resursseja verkkovalvontaan.

Naisvaltaisilla aloilla palkkataso on yhä huomattavasti matalampi kuin muilla aloilla, riippumatta vaaditusta koulutuksesta, työn vastuusta tai vaativuudesta. Naisilta myös vaaditaan miesvaltaisilla aloilla enemmän uralla etenemiseksi ja miehet ovat huomattavasti yleisemmin korkeissa, kovapalkkaisissa toimissa, vaikka naiset Suomessa ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja. Myös nykyinen perhevapaamalli ja osin myös kodinhoidontuen järjestäminen vaikeuttavat naisten osallistumista työelämään. Vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta valtaosan käyttävät naiset ja kodinhoidontuki kannustaa naisia jäämään kotiin hoitamaan lapsia. Työelämästä poissaolo vaikuttaa pitkälle naisten tulevaisuuteen; eläkekertymä jää pienemmäksi ja työelämään paluu voi vaikeutua. Tämä asettaa miehet ja naiset epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Siksi kotihoidon tukijärjestelmää olisi syytä muuttaa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa järjestelmä on joustavampi ja mahdollistaa tuen käyttämisen jaksoittain. Näin työelämästä ei oltaisi poissa pitkään. Kannatan myös 6+6+6 mallia, jossa vanhempainvapaa on jaettu kolmeen kuuden kuukauden jaksoihin, joista ensimmäinen on äidille, toinen on yhteinen ja kolmas on isälle. Tämä parantaa lapsen hyvinvointia ja kehitystä, sekä on nykyistä mallia tasa-arvoisempi.


Translaki

Suomi on saanut noottia siitä, miten maamme translaki rikkoo räikeästi ihmisoikeussopimuksia. Jokaisella ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus siitä, miten he oman sukupuolensa haluavat määritellä ja tämä ei voi olla kytköksissä lääketieteelliseen määritelmään sukupuolesta. Suomessa tulisi siis erottaa lääketieteellinen ja juridinen sukupuolen korjausprosessi toisistaan ja sallia virallisen sukupuolen muuttaminen yli 15-vuotiaille omalla ilmoituksella ja alle 15-vuotiaille huoltajan suostumuksella, joskin selkeimmissä tapauksissa pitäisi olla mahdollisuus prosessiin ilman vanhemman suostumusta lastensuojelun kautta. Näin turvattaisiin nuorelle turvallinen kasvuympäristö. Lääketieteellisen hoidon saantia on lähtökohtaisesti helpotettava kaikenikäisille, 16-18 vuotiaille tilanne on katsottava tapauskohtaisesti.

Lääketieteellisen hoidon pitää olla helpommin saavutettavaa. Tällä hetkellä hoitoonpääsy on pitkä prosessi, joka vaatii jatkuvaa todistelua, odottamista ja suuria rahallisia panostuksia.Transpolin käytänteisiin on saatava uuteen translakiin muutoksia, joilla mahdollistetaan paljon helpompi ja mielenterveydelle kevyempi sukupuolenkorjausprosessi.

Transihmisten pakkosterilisaatio on lopetettava. On hyvin vahvasti ihmisoikeuksien vastaista ja itsemääräämisoikeutta loukkaavaa, että valtio vaatii näin radikaalia toimenpidettä sukupuolenkorjausta varten. Olemme ainoa Pohjoismaa, jossa sukupuolenkorjauskeen vaaditaan todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Kaiken kaikkiaan sukupuolen binäärisyys on vanhentunut ajatusmalli. Suomessa ja ympäri maailmaa on suuri määrä muunsukupuolisia ihmisiä, joiden kokemus omasta sukupuolesta ei sovi perinteiseen malliin. Monissa muissa maissa kolmas sukupuoli on virallistettu hyvin tuloksin. Tällaiset päätökset ainoastaan lisäävät kansalaisten hyvinvointia, enkä näe tässä mitään haittoja. Tämä on myös niitä päätöksiä, jotka eivät kosketa valtaosaa suomalaisista tai päättäjiä itseään, jonka vuoksi päätöksenteossa on kuultava niitä yksilöitä, joiden elämään tämä vaikuttaa, eli sukupuolivähemmistöjä.


Turvapaikanhakijat ja pakolaisuus

Suomen nykyinen 750 hengen pakolaiskiintiö on häpeällisen pieni. Sotaa pakeneville ja heikoimmassa asemassa oleville on tarjottava apua tarpeen mukaan ja nykyinen pakolaiskiintiö tekee sen todella hankalaksi. Tilanteen helpottamiseksi Suomen on nostettava pakolaiskiintiötään vähintään Ruotsin tasolle, eli 5000 henkeen, jotta voimme tarjota apua huomattavasti isommalle määrälle apua tarvitseville.

Kuoleman uhan alla olevan henkilön palauttaminen on ihmisoikeusrikos, joka on verrattavissa kuolemantuomioon. Tämä ei kuulu oikeusvaltion tapoihin. Esimerkiksi pakolaista ei saa lain mukaan karkottaa lähtömaahan, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen on vastattava teoistaan Suomessa, jotta voimme varmistaa oikeudenmukaisen tuomion toimittamisen ja henkilön turvallisuuden.