Koulutus


Maksuton toinen aste

Jokaisella suomalaisella tulisi olla lakisääteinen oikeus aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Lukion ja ammattikoulun oppimateriaalit voivat maksaa satoja euroja vuodessa, mikä kaventaa etenkin vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua haluamilleen aloille. Suomen kaltaisessa pienen väestön maassa on erittäin tärkeää panostaa jokaisen kansalaisen osaamiseen - satsaukset koulutukseen ehkäisevät syrjäytymistä ja luovat kasvua ja hyvinvointia tulevaisuudessa. Olen nähnyt, kun Helsingissä nuori henkilö istuu katukiveyksellä kerjäämässä rahaa lukiokirjoihin. Tällaista ei pitäisi missään nimessä päästä tapahtumaan Suomessa.

Kun oppimateriaaleja ostetaan keskitetysti, voidaan varmistaa laadukas materiaali sekä edullisemmat hinnat ja välttää painotalojen ylimääräistä voitontavoittelua tarpeettomien uusien oppikirjapainosten muodossa. Erityisesti tätä helpottaisivat sähköiset oppimateriaalit, jotka voidaan päivittää helposti ja edullisesti.


Oppivelvollisuuden pidentäminen

Oppivelvollisuusikää nostamalla pystyttäisiin ennen kaikkea ehkäisemään syrjäytymistä. Pidentämällä oppivelvollisuutta pystyttäisiin antamaan nuorille parempia mahdollisuuksia elämäänsä paitsi työllistymisen kannalta, mutta myös osallistumisen ja pärjäämisen kannalta. Toisen asteen opetus tarjoaa nuorille välineitä kriittiseen ajatteluun, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja yleisiin elämän taitoihin. Tietenkään oppivelvollisuusiän pidentäminen ei yksin ratkaise koulutuksen haasteita, vaan myös koulutuksen laatuun ja resurssipulaan on puututtava.


Koulutusleikkauksien peruminen

Tehdyt koulutusleikkaukset pitää perua ja rahoitusta tulee lisätä kaikilla koulutusasteilla. Esimerkiksi ammattikoulujen opetuksen laatu on kärsinyt merkittävästi leikkausten seurauksena, sillä lähiopetus on vähentynyt ja opinto-ohjauksen saatavuus vaikeutunut selvästi. Lisäksi opettajien jaksaminen ja ammattitaito kärsivät tilanteesta huolestuttavasti. Koulutukseen panostaminen luo kasvua ja hyvinvointia tulevaisuudessa. Esimerkiksi yliopistoihin panostettu euro tuottaa tutkitusti 5,3 euron arvonlisän Suomen talouteen.